Tietoturva

Tietoturva on nykypäivänä vakavasti otettava asia internetin yleistymisen seurauksena. Melkein jokaisella on älypuhelin tai vähintään käyttää jotain nettiin liitettyä laitetta lähes päivittäin. Kuinka yleistä onkaan käyttö, mutta kuinka pitävää on tieto siitä, mitä laitteissa tapahtuu ja mitä voi tapahtua? Kokeneimmat käyttäjät tietävät mitä pitää varoa ja mitä pitää ottaa huomioon jokapäiväisessä käytössä, mutta toiset eivät välttämättä ole ollenkaan tietoisia siitä mitkä ovat uhkia ja mitä asioita tulisi pitää mielessä selatessa verkossa. 
On hyvä idea pitää laitteissa jonkinlainen virustorjuntaohjelma. Se pyörii laitteissa taustalla ja helpottaa käyttäjän kokemusta esimerkiksi ilmoittavansa uhkista sekä estämällä hyökkäyksiä. Ohjelmat kertovat jos astut epäluotettavalle sivulle ja kertoo, ettei sinun kannata paljastaa arkaluontoisia tietoja tai salasanoja. 

Virustorjuntaohjelmat eivät kuitenkaan ole välttämättömiä jos tietää mitä pitää varoa, mikä kannattaa ja mikä ei. Windowsin oma palomuuri on useille käyttäjille tarpeeksi turvaa ja suojaa tarjoava vaihtoehto sillä he tietävät oman käyttönsä olevan harkittua ja he ovat tietoisia siitä, mitä ei kannata tehdä, mitä ei kannata klikata. Tähän kuuluu mm. sivustoilla esiintyvät mainokset, pop-up ikkunat, sivustot jotka tarjoavat ladattavaa sisältöä, mutta ei ole luotettava sekä epäilyttävät linkit.

Tämän lisäksi yksi tärkeimmistä asioista on omien tietojen luovuttaminen netissä. Käyttäjän tulee pitää huoli siitä, että sivustot mille hän antaa omia kirjautumistunnuksia tai muita henkilökohtaisia tietoja, on luotettava ja aito. Yksi ensimmäinen asia mitä kannattaa miettiä on sivun ulkoasu. Onko sivusto sen näköinen kun sen pitäisi? Yleensä eron pystyy huomaamaan melko helposti, mutta on tapauksia joissa eroa on vaikeampi huomata. Toinen asia mikä kannattaa tarkistaa on sivun suojaus. Tämä löytyy (ainakin Google Chromessa & Firefox) hakupalkin vasemmalta puolelta. Pieni laatikko jossa esiintyy joko lukittu lukon kuva ja teksti "Turvallinen" yms. tai avattu lukko ja teksti "Ei turvallinen". Mikäli kyseessä on jälkimmäinen vaihtoehto, tämä kertoo sen verran, että sivustoa ei ole suojattu eikä sivustolle välttämättä kannata luovuttaa tietoja kuten salasanoja tai käyttäjätunnuksia. Mikäli sivuston ulkoasu vaikuttaa erilaiselta (verrattuna aidon ja alkuperäisen sivun ulkonäköön) eikä sivustolla ole suojausta, kyseessä on mitä luultavammin huijaussivusto.

Sähköposti

Sähköpostit ovat yhtälailla mielessä pidettävä asia. Sähköpostilla on koitettu huijata ihmisiä, myös onnistuttu, jo pitkään. Ihmiset saavat sähköposteja olevinaan aidoilta yhtiöiltä koskien mitä lie asiaa jonka avulla he koittavat onkia tietoja ihmisistä tai saada heitä luovuttamaan tiliensä tietoja, lähettämään rahaa tai jotain muuta vastaavaa. Sähköpostiosoite saattaa näyttää nopeasti katsottuna oikealta mutta siinä voikin olla yhden kirjaimen heitto tai kokonaan erilainen sähköpostiosoite, mutta vastaanottaja ei välttämättä tiedä miltä sähköpostiosoitteen tulisi näyttää ja luottaa sitten tietojansa tälle huijarille toisessa päässä. Kannattaa siis tarkistaa, että osoitteet ovat aidot ja vasta sitten edetä viestin kanssa.
Sähköposteissa esiintyvät linkit ovat myös yleinen ns. Red flag. Sähköpostin avulla jaetaan tuhottomia määriä roskapostia joissa esiintyy jonkinlaisia linkkejä. Linkin on tarkoitus ohjata käyttäjä jollekin sivustolle, mutta on mahdollista, että linkki aktivoi esimerkiksti tiedoston latauksen tai jotain muuta vastaavaa. Linkki voi myös ohjata käyttäjän aiemmin mainitulle aidolta näyttävälle kopiosivustolle jostain aidosta sivustosta. 

Mikäli kyseessä on esimerkiksi jonkun yrityksen arkaluontoisia tietoja käsittelevä sähköpostiviesti
niissä voidaan käyttää viestin salaamista eli kryptaamista. Tämä takaa sen, että muut eivät pääse viestiä purkamaan eikä tarkastelemaan. Kryptaamisessa käytetään avaimia viestin aukaisemiseksi.

Avoimet koneet / julkiset paikat

Julkisilla koneilla käyttäytymisen tulisi olla huomattavasti harkitumpaa kun aiemmin mainitut asiat. Tämä siksi, että koneille on nimensä mukaisesti julkinen pääsy eli kuka tahansa on voinut olla käyttämässä konetta ennen sinua eikä riskiä esimerkiksi mahdollisesta key loggerista tai muusta istutetusta ohjelmasta tai viruksesta kannata sulkea pois. Esimerkkinä key logger on siis ohjelmatyyppi, joka tallentaa näppäimistöllä tapahtuvaa liikettä jonka avulla voidaan poimia käyttäjätunnuksia. Julkisilla koneilla siis voi olla vaikka mitä liikettä ilman, että kukaan on siitä tietoinen. Toki niitäkin putsataan ja ylläpidetään väliajoin, mutta kannattaako siihen luottaa, että kone on niin siisti, että sitä voi käyttää kuin omaa kotikonetta? EI! Missään tapauksessa ei. Suosittelen käyttämään julkisia koneita asioihin jotka ei vaadi henkilötietoja. Kaikki henkilökohtainen käyttö, sosiaalinen media, sähköposti ja mikä tahansa muu kannattaa jättää henkilökohtaisille laitteille.

Omaa ja oman tietokoneen turvaa voi parantaa lukemalla yleisimmistä uhkista, huijauksista sekä ottaa selvää esimerkiksi sivujen suojauksista. On myös hyvä perehtyä virustorjuntaohjelmien tarjoamiin palveluihin ja siihen mitä vastaan ne työskentelevät. Mikäli koneessa on virustorjuntaohjelma on hyvä skannata kone täydellisesti tietyin aikavälein. Näin pitää huolen siitä, että pysyy itse ajan tasalla koneen tilasta ja välttää altistuvansa suuremmille ongelmille. Tämä on myös hyvä asia sen kannalta, että kone voi puhdistaa itseään välillä turhista tiedostoista ja asioista jotka vievät turhaa tilaa. Kuitenkin paras tapa on kuitenkin ottaa itse selvää asioista ja oppia miten ne toimii. Maalaisjärjellä pääsee jo pitkälle, mutta nykypäivänä kaikki teknologia on kehittyneempää kuin ennen. Tämä pätee myös kaikenlaisiin huijauksiin, viruksiin, haittaohjelmiin ja kaikkeen muuhun mahdolliseen, hyvään tai pahaan.


Julkisilla paikoilla olevia avoimia verkkoja tulee myös käyttää harkiten. Vaikka käytössä olisikin oma laite se ei aina tarkoita, että kaikki tekeminen on turvattua. Avoimia julkisia verkkoja (esimerkiksi kauppakeskuksen tarjoama WiFi) ei yleensä ole suojattu laisinkaan eikä kauppakeskus vastaa siitä mitä heidän verkoillaan tapahtuu. Tämä mahdollistaa muunmuassa sen, että joku voi liittyä verkkoon ja päästä urkkimaan sinun tekemisiäsi. Hän voi halutessaan myös muodostaa yhteyden laitteeseesi ja tartuttaa sen jollain ohjelmalla tai urkkia käyttäjätunnuksiasi. Sinun tekemisistäsi saattaa myös jäädä jälki netin lokikirjaan. Tämä voi tuntua hieman inhottavalta käyttäjälle. Maalaisjärjellä pääsee pitkälle, mutta on asioita joihin kannattaa vähän perehtyä. Ehkä paras neuvo on, että käytä julkisia koneita ja verkkoja julkiseen selailuun. Jos esimerkiksi tarvitset reittineuvoja paikasta A paikkaan B tai haluat lukea esimerkiksi Internetin historiasta ja verkkotekniikasta niin silloin julkiset koneet ovat hyvä ratkaisu. Kaikki henkilökohtainen selaaminen kannattaisi jättää omille laitteille ja omaan verkkoon. Tämän tekstin jälkeen voi tulla hieman foliohattu fiilis, eikä julkiset verkot ole tae sille, että joutuisit esimerkiksi tietorikoksen uhriksi, mutta on aina hyvä pitää mielessä millaisia mahdollisia uhkia on esillä.